Kouman statistik ka sèvi lasyans, ka fè débriya douvan lachans.
(Vincent MORIN)
Pa ni anpil moun ki pa jen tann palé di statistik. Mo-a ka bay lidé chif. Statistik ka pran lenfomasyon anlè moun, i ka konté bagay. Délè, yo ka menm di statistik sé mantè. Ba moun syantifik, statistik sé zouti latèknik pou tousa ki ka rivé lè'w pa asiré sa kay fèt tèl mannyiè.
Statistik ka sipozé ou pé fè an lèkspéryans. Ou pé palé di tout kalté rézilta ou pé ni. Mé, si ou ka fè lekspéryans-la vréman, ou pé pa sav ki rézilta kay fèt anlè sa ki pé rivé. Statistik pa konnèt lavini. I ka, avan tout, éséyé sav ki chans ou ni, pou an rézilta lèkspéryans rivé. Apré sa, i ka ba lendikasyon pou sav si sa ou vwè a, ka rivé pli ta, menm manyè a ou ja wè'y rivé a, oben si ou pé matjé zékwasyon pou désidé. Statistik ka fè dé bagay byen ki pa ka sanm pyès. : sé, i ka gadé. I ka konté. Lè i fè sa, i ka éséyé ba an lèsplikasyon. I ka éséyé komparé épi i ka éséyé ba konklizyon.
Prémyé travay statistik la, sé gadé lafrékans an rézilta : ou ka répété sé lèkspéryans-lan vréman anpil fwa (si ou pé pa, ou ka fè'y an lèspri'w). Pou chak rézilta ou ka konté nomb fwa i sòti. Si ou divizé chif-la anlè nomb lèkspéryans, sa ké ba'w frékans rézilta-a. Sé pou sa statistik ka konté. Délè, lèkspéryans sé sèlman lòbsèvasyon : Si ou pran 500 moun, ou pé konté sa ki manjé wonma, sa ki manjé poul. Mannyè-tala ou éséyé konnèt frékans an bagay. Pou éséyé sav si an rimèd ka byen djéri an malkadi, dabò ou ka pran dé group moun malad. Yonn ka pran médikaman-an, lòt group la pa ka pran ayen. Ou ka konté nomb moun ki djéri adan chak group la.
Si sa byen fèt, i pa ni diskisyon anlè bagay-la. Si ou sa konté. Si ou sa katjilé, i pa pou ni pyès kontèstasyon. Ou kay ni sé frékans ou a. I ni dòt chif ou pé katjilé pou dékri sa ou konté : kontèl ou ni mwayèn-lan épi dòt ankò kon lékatip ( écart type). Ou pé fè grafik osi pou ba moun lèksplikasyon anlè sa ou wè, sa ou konté.
Asiré, délè moun pé fè kotjen, yo pé ba fo chif, pas yo ni lentéré fè sa. Yo pé fè grafik malonnèt ki ka fè kwè an piti bagay vini tèlman gwo. Sa, sé pa statistik. Sa, sé moun ki mantè.
Dézyèm travay statistik ni pou fè, sé sèvi sa ou katjilé, pou diskité sa ou wè an chif. Sé la ki ni anpil matématik.
Matématik pé ba'w zékwasyon pou sèvi modèl. Pou ba an lèkzanp, sé dentis-la pé éséyé sav laj an moun mò, si yo ni an dan moun-lan. Yo ka miziré dé bagay anlè dan-an, épi yo ka fè an ti katjil. Mannyè yo fè katjil-la, sé statistik ki ba sa. I ni anpil kalté zékwasyon, sa ka dépann pwoblèm-la yo ni a. I ni modèl miltivaryé, modèl sirvi…
Lè ou ka sèvi matématik, i ni an modèl pou lachans. Moun ka kriyé sa, pwobabilité. Sé frékans ou katjilé. Sé sa ou wè plizyè fwa, ki ka ba'w lidé lachans an rézilta rivé oubyen an rézilta pé rifèt. Matématik ka fè an téori épi sé pwobabilité-a. Téori-a ka ba règ pou komparé sé frékans-lan, mwayèn, lékatip, pou di sa ki enpòtan adan an modèl.
Pli douvan an, adan dé mo matjé tala, mwen té ka di pou sav si an rimèd bon, i fòk konté nomb moun ki djéri adan sé dé group moun lan. Jis lè ou fini konté, ou pou konparé frékans moun djéri adan sé dé group la. Ou ka di kòw, i ni plis moun ki djéri adan group-la ki pran rimèd-la ! Sa fèt épi an tèst statistik, an katjil ki kay di si dé frékans ou a pétèt diféran. Mè ou pa jen sav si yo vréman diféran. Sèl bagay sa ka ba'w, sé, chans ou ni pou tronpé kòw si ou di yo diféran. Si chans ou ni pou tronpé kò'w piti, alò ou kay di frékans-lan diféran. Sé dila ou pé tronpé kòw !
Sé sa moun pa ka konprann byen : statistik ka ba répons pwobabilis, lè répons statistik la ka sanm asiré, sé pas ou désidé répons-lan ni gran chans i vré. Mé, ou pé tronpé kòw. Sé pa mantè ou mantè. Ou pé pa fè dòt bagay, bondyé sèl, sav sa ki vré.
Sé kalté répons-tala ka vini pli souvan ki moun ka kwè : chak lè i ni rézilta pa djè asiré, ki pa taksé, tout répons ki ka vini aprè, sé répons ou chwèzi. Pas sé sa ou touvé ki pli pwobab. Sé pou sa moun ka sèvi statistik anchay. I ni anpil fwa ou pé pa sa réponn san ou pa sèvi pwobabilité.
Lamédsin ka sèvi anlo statistik pou dékri sa ki ka rivé, épi pou sav ki trètman ka maché. Délè, tout moun pé wè on répons statistik : lè an famn ka atann an ti manmay. I ka pasé tès biolojik pou éséyé sav si timanmay-la pa trizomik. Tès-la ka ba an risk (sé an pwobabilité). Tès-la pa sa di si timanmay-la trizomik. Menm si risk-la gran, timanmay-la pé vini normal ! Sé sa ki répons statistik. Sa pa fasil pou fè moun konprann sa !
Lagrikilti osi ka sèvi statistik pou sav si tèl langré, tèl kalté pyébwa, planté tèl mannyè, ka ba méyè randman.
Menm lajistis pé ni statistik pou konprann délè : si moun ka fè an prosé pas i di i malad aprè i rèspiré an bagay adan lizin-lan. Pli souvan, moun pé pa di si sé sa ki rann li kagou, i ni on pwobabilité pou sa. Pa ni an lasirans ki, sé sa. Sé pa ti pwoblèm pou jigé sé kalté sitiyasyon tala !
I ni tèlman koté statistik ka sèvi. Anpil moun bizwen statistik pou ni répons pwoblèm yo. Mwen kwè lavini sé péyi Lakarayib la (épi sé lézot-la ki lwen) sé sèvi sé tèknik kominikasyon an kon entèrnèt. Epi sé tèknik-tala ou pé rann sèvis, pran chif, fè statistik, rann rézilta (épi moun ka péyé'w pou fè sa ! ). Tousa ki sèvis, ou pé rann épi Enternet, pa ka fè polisyon lakay ou. Sa ou ni bizwen sé, lélèktrisité épi téléfòn. Anplis, ou pé travay lakay ou. Statistik sé on sèvis konsa, i pa ni anlo moun ki ka komprann byen, sa sa yé. I ni anlo tèknik diféran, épi i ni anlo moun ki ni bizwen sa, toupatou.
Vincent MORIN.
Laboratoire de Biostatistiques et Informatique Médicale
22 Avenue Camille Desmoulins
29285 Brest cedex
vincent.morin@univ-brest.fr