1902 – 2002, Senpyè, vòlkan-an épi lanbrèt
Serge RESTOG/Maurice HENRY
An lanné avan dé mil dé nou ka sèvi sé média-a pou envité pèp-la vini an " Kay sé vòlkan-an " . An menm tan an, nou ka mandé tout sé groupman-an, tout sé létjip-la ki ka travay pou fè animasyon, kontèl sé lékòl-la, sé asosiyasyon-an, nou ka mandé tout sé moun-tala, rijwenn nou. " Kay sé vòlkan-an " la, ba tout moun ki lé konnèt vòlkan, ba tout moun ki lé konnèt tousa ki lyenné épi listwa vòlkan. Lanné prochenn, " Kay sé vòlkan-an " ka ofè moun bon enpé liv pou trapé lenfòmasyon yo ni bizwen. Pou fè travay lenfòmasyon-tala, nou chwazi sèt tèm. Sé sèt tèm-tala ka kwazé yonn épi lòt.
" Kay sé vòlkan-an " sé an kay ki ni an lamwatyé’y sé ladministrasyon, sé an lanméri. Lòt lanmwatyé a sé moun ki ka travay pou ayen, ki la pou jété an zyé anlè jenn moun ki lé aprann ki mannyè rantré adan gran ranboulzay lasosyété-a. Sé mètamannyòk-la (les responsables) sé moun ki ka travay pou ayen. Sé moun ki ni pwòp travay yo é ki ka fè an travay akoté épi " Kay sé vòlkan-an ". Adan anlòt bò, ou ni jenn manmany ki ni kontra pou aprann rantré adan lavi-a, ki ka chèché an mannyè pou trouvé travay, an mannyè pou goumen kont chomaj-la.
Matinik sé an zil, sitiyasyon’y sé ki, i fèt épi vòlkan. Lè ou gadé adan liv téléfòn-lan épi ou ka chèché " Kay sé vòlkan-an ". Ou ka annou wè i matjé " Kay sé vòlkan-an ", san pyès lèksplikasyon. Ou pa ka rivé sav, sa sa yé. Sa lé di, nou adan an sitiyasyon otila péyi nou pòkò sa rivé palé di sa ki ta’y. Péyi-a pòkò sa vwéyé douvan sa ki ka ba’y valè, sa ki ka mété’y anlè lalinman péyi ki ka goumen pou divini yo.
Nou ka kwè ki sé, sé asosiyasyon-an épi moun ki ka travay pou ayen ki ka fè gwo travay-la. Sé, sé moun-tala ki ka vwéyé lidé douvan, ki ka désidé fè kéchòy. Sé yo ki ké kité ba dòt moun otila sé travay yo. Sé lézòt moun-tala, ni bon lòganizasyon pou kontinyé travay-la sé asosiyasyon-an koumansé anlè fòs kòyo a.
Sa nòrmal, ki moun ki ka rété Matinik pa ka éséyé sonjé, an vòlkan sé kisa ?
An yonn, nou sav Matinik sé an péyi ki fèt épi vòlkan. Nou sé an ègzanp non sèlman ba kònou menm, pou moun Matinik. Nou sé an ègzanp ki ka dépasé limit péyi nou. Si moun ka palé di Matinik tout oliron latè-a, anlè liv, anlè diksyonnè, anlè lanplasman Entèrnèt épi dòt ankò, sé pas i ni dé mo tout moun anlè latè-a konnèt. Sé dé mo-tala sé, Senpyè épi Lamontàn Pelé.
I ni an gwo zafè ki fèt é ki ni anchay lenpòtans ba nou, moun Matinik épi ba tout oliron latè-a, sé lanné 1902. Lanné 1902 chanjé listwa Matinik. Lavil Senpyè ki annou disparèt an mannyè blip. An dézyèm bagay, sé ki listwa lasyans annou chanjé osi. I ni anchay moun Matinik ki pòkò sav ki sé épi sa ki fèt Matinik la, ki lasyans vòlkan an péyi Lafrans non sèlman wouvè zèl li, mé sé épi sa i wouzè zyé, i pran nésans. I ni an nonm ki fè an bon travay anlè sa, sé misyé Alfred LACROIX. Lanné 1902 i matjé an liv, tit li sé " Les éruptions de la Montagne Pelée ". Sé liv-tala ki ka mété doubout sé prèmyé dékatiyaj la (analyses) anlè lasyans sé vòkan-an adan péyi Lafrans.
I fè an lis sé vòlkan-an épi i klasé yo. Sé sa moun ka sèvi toujou adan sé liv lékòl-la, sé diksyonnè-a. I fè diférans ant sé vòlkan-an, kontèl vòlkan kon Lamontàn Pelé, vòlkan kon Hawaï. Alfred LACROIX rivé Matinik lanné 1902 é i òbsèvé déga ki fèt non sèlman ta 8 mé 1902 a, mé èspésyalman déga ki fèt 30 aout 1902. Apré tousa, i di i ni an modèl vòlkan èspésyal ba Lamontàn Pelé ki ka vwéyé niyaj sann cho (nuées ardentes). I rivé konprann sa byen lè’y gadé an mòn yo kriyé Mòn Balizyé. Anlè sa nou sanblé dotjiman ba moun ki té ké lé travay anlè tousa.
Moun ni labitid fè lafèt pou anivèrsèr. Nou ka kwè ki 2002 sé an bon lanné pou palé pannan tout lanné a asou sa ki fèt Senpyè, i ni san lanné. Nou ka wè osi ki ventyèm syèk la fini é pli gwo katastròf adan syèk-tala, sé 8 mé 1902 i fèt. Sé la, 30 000 moun mò adan san sigonn, tan.
Lanné 2002 a, i ké ni anchay déba, i ké ni an gwan kolòk ki ké fèt isi épi anchay grangrèk, èspésyalis anlè vòlkan. Yo ké sanblé mwa mé. Sa ka fè nou konprann ankò, ki Senpyè épi Montàn Pelé ka gadé an bon plas adan tout wouchah ki ka fèt anlè vòlkan. Sé an lokazyon pou tout moun ki ka viv Matinik, pou tout moun ki ka viv bò vòlkan-an, rivé mété doubout aktivité nèf, pou yo ni bon lidé nèf, lidé ki fini sòti, pou profité di gran mouvman-tala ki ké fèt lanné 2002 a.
Nou ja sav, moun pa ka otjipé kòyo tout tan di zafè lasyans, di zafè lavi vòlkan. Nou sav sé liv-tala difisil pou li. Mé, nou ka sèvi lokazyon, pou montré moun tousa nou ja sanblé èk ki ka palé anlè tout linò Matinik, ki ka palé asou Lamontàn Pelé, asou lasyans vòlkan. Nou ja sanblé pasé 30 liv, létid, dotjiman ki ka palé anlè réjyon Lamontàn Pelé.
Travay-la, nou ka fè a, ka pèrmèt nou dékouvè anchay bagay ki ja fèt. Nou pé prouvé sa. Mé, tousa nou dékouvè a, sa pa ka rantré adan lavi péyi nou. Moun pa ka rikonnèt sé travay-tala. Sé pou sa dépi jòdi-a, 8 jen 2001, nou ka di tout moun, nou ka vwéyé an larèl douvan, nou ka kriyé : " à la recherche du temps perdu ", an tan lontan, kisa ki té ka fèt, pou sé moun-lan chaché konnèt kéchòy anlè péyi yo, anlè lalironday yo (environnement), anlè listwa péyi yo, anlè mannyè lasyans vòlkan ka vansé.
Adan tout wouchach-tala, nou chwazi " Senpyè, sé tach-la anlè solèy-la, épi lanbrèt ". Nou lé moun pozé kòyo kèsyon kontèl poutji i ni rilasyon ant Senpyè, sé tach-la anlè solèy-la épi an plant yo kriyé lanbrèt. Nou rivé sav adan papiyé nou touvé an Frans, lanné 1901/1902 té ni moun Matinik ki té adan an groupman moun pou an " Commission solaire Internationale ". Adan groupman-tala i té ni moun Labèljik, moun Lafrans, moun Larisi épi dòt ankò. Té ni jan Matinik adan osi kon mésyé Rémi Neris, CELESTIN, Gabriel GAUBERT, Léon LALUN, Léo LALUNG, Auguste LALUN, Charles ARNOUX, Charles RIFFARD, E. MURATET, DAVY. Sé moun-tala té la pou konté sé tach-la ki anlè solèy-la. Nou ka profité lokazyon di pèp-la , si lakay yo, yo ni lèt, si yo ni papiyé, pis tousa disparèt, vwéyé sa ba nou. Pas nou ni bizwen réfléchi anlè tousa. Nou ni bizwen chèché sav Matinik sé té kisa an tan-tala.
Anplis di sé moun-lan ki té ka réfléchi anlè aktivité kon nou fini di a, i té ni anchay ti métyé Senpyè, i té ni timanmay ki té ka travay, ki té èksplwaté, ki té ka pòté lajan ba dòt. Yo té ka ranmasé grenn ki té ka pati Léròp. Nou touvé an ti pyébwa yo kriyé lanbrèt. Sé pou sa nou chwazi adan sé tèm-la, sé tach-la anlè solèy-la adan an bò, épi adan anlòt bò, dis mil kilo grenn lanbrèt. Nou ka wè an gren lanbrèt ka pézé yonn dé gram, ou ka konprann ki kalté travay ki té ka fèt pou sé moun-lan té ranmasé sa, chayé sa, épi vwéyé sa jik lòt bò péyi ba sé farmasi-a, Léròp. Ti pyébwa-a yo kriyé lanbrèt, la toujou, adan sé razyé-a. Mé sa ki rèd la sé ki mo-a près disparèt. Moun oubliyé kisa ki lanbrèt. Nou ka wè, adan an péyi, nou ka wè adan péyi nou, adan mwens ki san lanné bon enpé mo disparèt, bon enpé aktivité ka disparèt. Nou ka kwè ki lanné 2002 a sé lokazyon chonjé, non sèlman sa ki té ka fèt, mé ki mannyè bagay ka disparèt. Epi, moun toujou ka chonjé 8 mé 1902, mé i ni osi sa ki fèt yonn dé mwa apré, li 30 aout 1902, komin Mòn rouj. Sa ki fèt la, 30 aout 1902 a, ni anchay potalans kou-tala adan listwa Matinik, mé osi adan listwa lasyans.
"kapistrel (arobase) sasi.fr"
http://www.kapistrel.com