Touris Matinik
(Serge RESTOG)
Nous nous appliquons ainsi, à donner notre opinion, nos sentiments sur des faits de notre société. Nous les exposons à l'épreuve des questions, à l'épreuve des critiques des autres. Nous sommes conscients de la fragilité et des contradictions des arguments que nous soutenons. Mais c'est grâce à cela que vit la réflexion. Dans cette confrontation des idées, dans ce large débat, nous refusons malgré tout le débat savant, le pédantisme, le discours pompeux. Nous devons chaque jour entreprendre la réflexion sur nous-mêmes, la réflexion sur la vie, la réflexion sur la conduite de la vie, la réflexion sur la conduite du monde. Notre opinion doit être exposée à la réfutation, doit être présenté à l'épreuve des questions des autres.
L'incident survenu dans la commune de Sainte-Anne entre un automobiliste martiniquais et un automobiliste belge nous ont conduit à nous poser des questions sur les personnes qui séjournent en Martinique. Nous nous questionnons plus particulièrement, disons-le sans détour, sur le tourisme en Martinique. Nous essayons de savoir qui est touriste en Martinique, qui de la Martinique est prêt aux activités de tourisme.
Sa ki pasé sentân la ?
Avan nou voyé déwô tout lo tjèstyon nou an, annou palé vitman anlè mannyè moun isi rityenn sa ki pasé sentân la. Sé an chofè loto Matinitjè ki trapé an bab épi anlôt chofè loto anlè larout. Lôt chofè loto-tala sé an jan lôt péyi. Sé an bèlj. Yonn alôt jouré lôt, yo rivé jis Sentân épi yo goumen. Men, bèlj-la té pli fô ki matnitjè-a, i té paré pou plimen'y. Sé la, jan Sentân vini mété lôd adan sa. Yo di ki, yo pé ké kité an jan lôt péyi vini isi a bat an jan Matnik. Adan an moman, moun Sentân ka simen kou anlè bèlj-la. I kouri rantré séré adan an magazen. I té ja ni pasé désan moun paré. Jandam sôti adan plizyè komin vini pôté lajandamri Maren soukou. Sé jandam-la menm, pa té pé sôti nonpli afôs bagay-la té cho.
Ki kalté touris ki ni Matnik ?
Prèmyé lo tjèstyon-an nou ké voyé a sé, ki moun ki touris Matnik é ki kalté touris ki bon pou Matnik otila i pé apiyé lékolomi'y anlè sa ? Tjèstyon-an sé pa épi chif nou ké dévlopé'y. Bon enpé moun ja fè rouchach anlè sa, chif ka fè siwawa toupatou pou palé di tourizm-lan. Sé épi pèp Matnik-la menm nou ké gadé zafè-tala. Ki mannyè limenm ka santi'y. Ki mannyè i ké défann kôy épi sa, pou i pé djenyen lavi'y ? Es jan Matnik ka mandé pou touris vini adan péyi yo ? Es jan Matnik paré pou fè lajan anlè tèt sé touris-la ? Es jan Matnik ka partisipé adan plan jénéral péyi-a, adan lôrganizasyon tourizm-lan ? Es jan Matnik ka rivé profité di zafè défiskalizasyon-an, ki pou dôt ka fè yo djenyen anchay lajan ? Adan dévlôpman tourizm-lan ki kalté travay, konbyen mwa travay adan lanné-a i ké ni ? Konbyen lè travay yo ka fè adan sé lotèl-la, adan sé rèstoran-an ? Ki salè, ki wotè lajan jan Matnik ké trapé adan sa ?
Nou pé di an mannyè blip, i ni plizyè kalté touris. I ni an prèmyé kalté touris ki ni fôs li, men moun isi pa ka djè rityenn, sé sé touris Matinitjè-a, tourizm épi jan isi menm. Chak fwa an jan Matnik sôti lakay li alé adan anlôt konmin, i sé an touris. Nou ka wè ki kalté modèl tourizm-tala, pou anchay moun, pa ka konté. I pa ôrganizé pyès.
I ni touris rich ki té ka vini isi kontèl sé méritjen-an, sé kanadyen-an ki té ka mété bon lajan la, pou yo té pé vini pasé vakans isi a pas yo té kontan solèy nou an. Sé moun-tala té pé alé adan lotèl ki té chè, lotèl delux kat zétwal, senk zétwal otila ansèl lannuit adan sé lotèl-tala ka monté mil fran, milsenksan fran épi plis ankô. I ni touris ki lé Matnik épi solèy-la, lanmè-a, bôd lanmè-a, men yo palé sé nèg-la adan'y.
Lè sé zaviyon chatèr la rivé isi, touris-la té ni mwens lajan. Touris-tala pa ka djenyen lavi'y pli byen ki jan Matnik menm. Jôdijou, nou ka wè i ni adan ki pa ni pyès lajan. Kisa yo ka manjé isi a. An zannanna. Lè yo fini manjé'y yo ka mandé adan sé rèstoran-an si yo lé fè yo kado an vè dlo fré.
Kisa an touris ka vini chèché Matnik ?
Lè an touris débatjé isi a, kisa i ka vini chèché ? Sé touris-la ki ka palé anglé a, lè yo vini isi a, an plis ki yo ka vini chaché lanmè, solèy, fè vis, bôdlanmè (yo ka kriyé sa sé 4 S-la ; sea, sun, sex, sand). Yo ka vini pou yo sa gouté latjuzin fransé yo ka tann palé anchay bô lakay yo. Yo ka vini gouté diven fransé, fonmaj fransé, chanpay fransé. é sé lè yo rivé isi a yo ka dékouvè ronm Matnik épi latjuizin kréyôl la.
Kisa Matnik pé ofè sé touris-la ? Es jan Matnik paré pou ofè sé touris-la sa ki bèl Matnik ? Ki moun ki pou ofè Matnik ba sé touris-la, Ki mannyè pou yo fè'y ?
Sé touris-la ka di, lè yo alé rèstoran, toupatou yo alé yo ka propozé yo latjuizin antiyèz. Men, lè yo pasé adan chak rèstoran-an, sé menm koubouyon pwason an, sé menm blaf-la, sé menm kolonbo-a yo ka manjé. Sa té ké bon si chak rèstoran an té ka espésyalizé kôy adan an manjé kontèl, tala ka kriyé kôy "rèstoran jiromon", anlôt "rèstoran papay". Konsa, rèstoran jiromon ka fè tout pla'y épi giromon, lôt la ka fè tout pla'y épi papay. Touris-la, lè i fè lantou péyi-a, i konnèt bon enpé pla ki ka fèt isi. Touris-la an moman-tala ka vini isi pou an vakans "laronn bon manjé" (tourisme gastronomique). I ka achté biyé aviyon an an menm tan épi chanm lotèl-la épi rézèrvasyon adan rèstoran otila i chwézi chak pla i té ké enmen gouté.
Sé kon pou dènyé chanpyona atlétizm la. Sé touris-la té pou ka touvé an mannyè pou yo té ni an menm tan, an biyé aviyon, plas yo rézervé adan stad-la, chanm lotèl, an loto lokasyon épi dôt ankô.
Kannaval-la pa djè lwen. La i ni bon lajan pou fè épi sé touris-la. Touris-la pé achté biyé aviyon, chanm lotèl, loto lokasyon, an menm tan épi an dégizman, an rézervasyon adan an group ki ka défilé adan lari, adan an vidé, adan zouk.
Ki konpôtasyon jan Matnik lè yo touris adan dôt péyi ?
Jan Matnik ka touris osi. I ni tjèk tan, jan isi sèl koté yo té ka désann fè touris, sé té Paris. Yo té ka anni désann Paris sèlman pou yo té achté. Aprésa, yo koumansé ka fè touris adan lakarayib-la. é sé Vénézwèl yo té ka alé, yen ki pou achté. Sa moun ka di, sé ki matnitjè-a pa djè ni bon konpôtasyon lè i ka alé lôt péyi, lè i touris li menm. Souvanman, i ka sali dlo-a. Jôdijou jan Matnik ka alé Tjiba (Cuba). Modèl tourizm-la yo ka alé chèché la, jôdi, bon enpé ka alé la sé pito pou tourizm pou fè vis (tourisme sexuel).
Pou bout kozé-a, nou sav ki sa pa ézé adan zafè tourizm-lan Matinik. Men, goumen-an dapré nou, sé adan sans-tala pou i alé. I ni strikti ki pé fè modèl ôrganizasyon-tala. Nou pa ka mandé, ès yo ja konprann sa, pis yo ja ka palé di fè sa konsa. Problenm-lan sé, ès tout moun lan ja paré pou sa. Pas, sa pa rédi chèz bô tab diférans-lan i ni adan sa moun ka di, épi sa moun ka fè. Pa oubliyé ki, sé pa tout poul ki chanté ki ponn.
Alain Rodaix ki sé an jounalis ki ka travay RFO, té sôti Sentlisi apré fèstival jaz la, i té ka di adan an jounal " Nou pa ni dwa tèrbolizé sé moun lôtbô péyi épi problenm nou ki andidan péyi-a sé Kenny Anthony ki té ka èsplitjé mwen sa, an jou mwen té ka fè an kozé épi'y". "An ti tjô moun ka rikonnèt ki fèstival-la ka chanjé nivo lavi yo, magré sa, anchay ka répété sa ofisyèl ka di "sa bon pou péyi-a"".
Alô, annou rouvè zorèy nou gran ankô pou nou kouté sa moun Matinik ka di anlè tourizm.
Serge RESTOG
serge_restog@hotmail.com